Fontin koko A A A
VALIKKO
Raahen kulttuurihistoriallinen museo
Olet tässä:

Museuumiblogi

Museuumiblogi

”Kesä tullee Ollinsaaresta” - sananlaskujen viisautta

01.06.18

”Kyllä vanaha kansa tietää.” Näinhän sitä sanotaan, tai ainakin jotkut sanovat. Erkin päivänä kuulin useammankin kerran ”Erkki turjus turkki päällä, koko kesä paita päällä” ja tietysti alako hirvittää, sillä Erkin päivähän taisi olla kokolailla lämmin. Tänä keväänä, kun säiden haltija on hellinyt meitä ällistyttävällä säällä, ei vanhan kansan viisaudet oikein ...

Potkukelekalla Ouluun.

20.03.18

POTKUKELEKALLA OULUUN matkasi taannoin eräs Jyväskylän kylästä kotoisin oleva kulkukauppias Sulo X (museotätin tekemä sensurointi), joka oli kaupustelumatkallaan tullut tänne Raaheen joulukuussa 1910. Tilaisuus teki varkaan, sillä hän varasti Wirpiperästä koneenkäyttäjä Lindellin teräsjalaksisen potkukelkan ja suihki sillä Ouluun. Näin kertovat sanomalehdet. Potkukelkkavarkaus oli tietystikin hetimiten huomattu ja asiasta ilmoitettiin poliisille. ...

Yks epätavallinen Wirtanen

28.02.18

Illan aiheena on museotantin mieltä noin nimen perusteella pitkään kiehtonut Willehad Wirtanen, joka muutti nimensä myöhemmin Kalteaksi. Willehadiin olen törmännyt museon valokuvakokoelmissa ja erityiskiitos kuuluu Kaarlo Levänaholle, joka tunnisti museon visiittikorttialbumeja 1940-luvulla. Levänaho varusti kuvat nimillä, elinvuosilla, mahdollisilla vanhempien ja isovanhempien tiedoilla. Myös se, missä k.o. ihminen on asunut, ...

Jenny Maria - harras kotiseudun ystävä.

15.02.18

Ken tulee Raahen museon töihin ja on kohtalaisessakaan määrin tekemisissä museon kokoelmien kanssa, törmää nimeen Jenny Maria Montin-Tallgren. Jenny Mariaan törmää monissa muissakin Raahen historiaan liittyvissä paikoissa/asioissa. Kuka oli tämä ilmeisen touhukas ja aikaansaapa ihiminen. Jenny Maria Montin syntyi 4.3.1852 kauppias, raatimies ja laivanvarustaja Johan Montinin ja hänen toisen vaimonsa ...

Olga Sarkkila - raahelaisen käsityöperinteen mahtinainen.

31.01.18

Jotensakin mahtipontisella otsikolla on tämä luento varustettu, mutta mielestäni aivan syystä. Olgaa (29.6.1872-29.1.1964)olisi voinut luonnehtia myös sanoilla väävistoolin valtiatar tai silmukoitten suitsija. Koskapa ihmiset eivät aivan tyhjästä tupsahda tähän maailmaan, kerron myös Olgan perheestä. Lähteenä on ollut mm. Olga Sarkkilan muistelmat ja museon arkistossa olevat Arvi Sarkkilan Raahessa asuneille omaisilleen ...

Paikallishistorian luentosarja: Johan Westerback - posteljooni ja kolporttööri.

17.01.18

Illan päähenkilö on Johan Westerback 28.12.1832-1.5.1897. Museon kuva-arkiston J.W:n kuva on varustettu tekstillä: posteljooni Johan Westerback oli evankeelisen suunnan saarnamies, ns. kolporttööri. Käytti punertavaa peruukkia. Ruotsinkielen verbi kolportera tarkoittaa kirjojen ja lehtien kaupittelua ovelta ovelle. Kolportör on kiertävä kirjojen ja lehtien kaupustelija, kiertävä saarnaaja, jonkun aatesuunnan levittäjä. Samuli Paulaharju Vanha ...

Oikiasti kauhia tappaus Raahesa - kultaseppä Hildènin perheen murhenäytelmä.

29.11.17

Kiinnostus tätä aihetta kohtaan heräsi kauhian kauan sitten, kun luin Sara Wacklinin ”Sata muistelmaa Pohjanmaalta”. Sain muistutuksen aiheesta kymmenisen vuotta sitten, kun luin Merete Mazzarellan kirjaa ”Fredrika Charlotta os. Tengström kansallisrunoilijan vaimo”, jossa kerrottiin Fredrikan kirjoittaneen runon tästä tapauksesta. Oulun maakunta-arkiston johtaja Vuokko Joki on kirjoittanut v. 1996 artikkelin Moniuksen ...

Kaupunkihaavurin sukukuntaa.

17.11.17

Ensimmäinen Raahen Wichmanneista oli vuonna 1784 kaupungin-haavuriksi eli välskäriksi saapunut Martin Christian Wichmann. Martin Christian syntyi Stralsundissa 12.12.1753. Tuo Pommerissa sijaitseva Stralsund kuului tuohon aikaan Ruotsin valtakuntaan. Martin Christianin isä oli räätäli, mutta jostain syystä poika ei tuolle alalle hakeutunut, vaan lähti välskärin oppiin. Kisällinkirjan saamisen jälkeen hän lähti Kööpenhaminaan ...

Museoetsivä paljastaa: Virheitä Raahen historiassa, osa 2.

09.06.17

Vetuleeraus Raahen raatihuoneen hankinnassa. Entinen raatihuone paloi lokakuussa 1810 suuressa kaupunkipalossa ja uuttaa kaavailtiin uuden komean torin laitaan. Kistu rakennettiinkin saman tien ja sitten alettiin tilailla Senaatin intendentin konttorista suunnitelmia uutta, kivistä raatihuonetta varten. Suunnitelmissa oli kaikenlaista huomautettavaa ja asia venyi ja vanui. Raaheen tuli vuonna 1832 tullinhoitajaksi Gustaf ...

Museoetsivä paljastaa: Virheitä Raahen historiassa, osa 1.

02.06.17

Historian tutkiminen, sen lisäksi, että se on mahtavan mielenkiintoista, niin aika hankalaa. Jos ei ole mahdollista mennä alkuperäisten asiakirjalähteiden yms äärelle, on jo kirjoitettujen teosten varassa. Jos niissä on virheitä, niin niiden varassa mennään. Monesti tulee muotoiltua lausuntonsa siihen malliin, että ei tämä nyt aivan kirkossa kuulutettua ole, mutta näyttäisi ...