Ystävättäret Emma ja Fina

Alkuluritus eli overtyyri

Museotantti on tainnut jo jonkun kerran ylistää Raahen museon valokuvakokoelmia ja erityisesti vanhoja visiittikorttialbumeja henkilötietoineen. Raahen museon johtokunta antoi 1940-luvulla seurakunnan rahastonhoitaja Kaarlo Levänaholle tehtäväksi varustaa visiittikorttialbumit henkilötiedoilla. Osa albumeista oli nk. valmiita kokonaisuuksia, osan Levänaho järjesti ja kokosi itse. Ja niin kuin usein nykyäänkin osa kuvista oli jo valmiiksi varustettu nimellä ym. tiedoilla, osa tunnistettiin tuolloin 1940-luvulla. Levänaholla oli apunaan tunnistushommissa kasvattiäitinsä Jenny Örn ja muutama muu raahelainen matami. Tarkat elinajat, tiedot vanhemmista ja esim. asuinpaikasta Levänaho sai kirkkoherranvirastosta. Usein noissa kuvien tiedoissa on ihan mahtavan paljon tietoa, saattaa olla myös luonnehdintaa persoonasta jne. Albumeita on kaikkiaan yhdeksän, niihin liittyy erillinen aakkosellinen hakemisto, josta näkee missä albumissa k.o. kuva on ja henkilötiedot lisukkeineen ovat albumeittain kirjoitettuna. On siinä ollut urakoimista mustekynän ja ruutupaperin aikaan! Nuo yhdeksän Levänahon järjestämän albumin tekstiosat eli ”Levikset” ovat museotantilla harva se päivä käytössä. Tuhannet kiitokset urakoinnista Kaarlolle.

Leviksen puoleen käännyin tälläkin viikolla, kun funtsimme ystävänpäivää ja mahdollista blogiaihetta. Museotantin muistin syövereissä lymyili mielikuva kuvasta, jossa on kaksi nuorta naista ja Kaarlon tekstissä mainita ystävyydestä. (Noita Leviksen tekstejä ja kuvia on tullut tässä vuosikymmenten aikana selailtua sen verran paljon, että noita mieli- ja muistikuvia on kertynyt). No niin, ei muuta kuin Leviksen tekstit käsille. Aloitin etsimisen ihan järjestelmällisesti tekstejä lukemalla ja kas, ystävyskuva tuli vastaan nelosalbumissa, kuva 97: ”Raahelaisneitoset, hyvät ystävykset, mamselli (neiti) Emma (Emilie) Constance Brander s.22.8.1834-15.3.1921 87:llä ikävuodellaan ja mamselli (sittemmin rouva) Fina Ståhlberg. Myöhemmin jälkimmäinen oli naimisissa merikapteeni Otto Hillströmin kanssa.” Ällistyttävästi Finan kohdalta puuttuivat elinvuodet, mikähän siihen on syynä? Mutta selostus on täyttä Levänahoa. Emmasta ja Finasta on myös yksittäisiä kuvia eri albumeissa.

Fina-mamselli

Otetaanpa ensin käsittelyyn kuvassa seisova neito. Hän on virallisesti Maria Josefina Ståhlberg s.17.5.1840. Maria Josefinan eli tuttavallisemmin Finan vanhemmat kapteeni Carl Johan Ståhlberg ja äiti Greta Sofia Broman muuttivat Pietarsaaresta Raaheen kasvavan perheensä kanssa. Isä Carl kipparoitsi raahelaisia laivoja 1830-luvun alusta asti. Finalla oli vanhempia sisaruksia kaikkiaan kuusi, mutta kaksi vanhinta oli kuollut jo pienoisena perheen asuessa Pietarsaaressa. Perhe asui 1840-luvulta lähtien talossa, joka olisi nykyisen Kirkkokadun ja Laivurinkadun kulmassa, siinä kirjakauppavainaan huudeilla.

Museotantti meinasi mennä jo ihan sekaisin, kun vuosien 1854-63 rippikirjassa oli perheenjäsenten jälkeen merkitty ”måg Karl Johan Hillström”. Eikö se vävy ollutkaan Otto? Asia selvisi, kun hieman malttoi tutkailla. Tämä Karl Johan meni naimisiin vanhemman tyttären, Charlotta Emilian kanssa. Karl Johanin kerrottiin tulleen Raaheen Kokkolasta. Alati utelias tantti lähti kaivelemaan Kokkolan tietoja ja kas, sieltähän paljastui, että Karl Johan Hillströmin äiti oli Catharina Margaretha Ståhlberg eli tuon Raaheen muuttaneen Carl Johan Ståhlbergin sisko! Ihan pokerina on solmittu serkusavioliitto. Charlottan eli Lotten ja ukkonsa elosta ei sen enempää, vaan takasin Finaan. (C:t ja K:t merkitty rippikirjan mukaisesti).

Rippikirjojen mukaan kippari Otto Hillström (s.19.6.1847) tuli syksyllä 1873 asumaan kapteeni Ståhlbergin huusholliin. Taas Amor ahkeroitsi ja Fina ja Otto vihittiin jo lokakuussa. Mistään salamarakkaudesta ei varmaankaan ollut kyse, sillä Otto seelasi raahelaisissa paateissa jo vuodesta 1864 lähtien ja yhteyttä sukulaisten kanssa oli varmasti pidetty. Niin, tämä Ottohan on tuon edellä mainitun Karl Johan Hillströmin veli eli Finan serkku. Mielenkiinnolla lähdin tutkailemaan eteenpäin, mutta voi, Finan elämä kapteenskana jäi lyhyeksi, sillä hän menehtyi laakiin (slag på svenska) 27.1.1879. Otto eleli leskimiehenä koko loppuelämänsä, asuen appivanhempiensa entisessä talossa. Kapteeni Otto Hillström kuoli Raahessa 3.11.1906.

Mamselli Emma

Kuvassa istuva mamselli Emma eli Emelie Constance Brander (s. 22.8.1834) oli hänkin merenkulkijan tytär. Emman isä oli merikapteeni, kauppias Fredrik Brander ja äiti Catharina Montin. ”Umpiraahelaisia” sukuja molemmat. Fredrikin ja Karinin lapsikatraassa oli kaikkiaan kuusi tytärtä, joista kaksi kuoli hyvin nuorena. Emman lapsuudenkoti oli kirkonmäellä, apteekkitalosta seuraava pohjoiseen, vastapäätä silloista koulurakennusta. Harmillisesti meillä ei ole nyt saatavilla tietoa Emman koulunkäynnistä, hilipasko hän kadun yli ala-alkeiskouluun vai kävikö herrassöötingin tytöille tyypillisesti mamsellikoulua. Isä Fredrik kuoli hivutustautiin (tvinsot på svenska) marraskuussa 1863. Perhe jäi asumaan kirkon kupeeseen vielä joiksikin vuoksiksi. Tuo isän hivutustauti on saattanut olla/sisältää myös keuhkotautia, sillä nuorimmainen Amelie Fredrika kuoli parikymppisenä keuhkotautiin muutama vuosi isänsä jälkeen. Perheen esikoistytär Ida Elisabeth kuoli siitä muutaman vuoden päästä verensyöksyyn eli aika todennäköisesti myös hänellä oli tuperkkeli.

Asiakirjojen perusteella Emman elämästä ei paljon tietoja heru, mitä nyt asuinpaikkamuutokset elämän taipaleella. Äiti ja tyttäret muuttivat kirkonmäeltä vuokralaisiksi ensin sukulaisen kapteeninleski Maria Svanljungin luo ja sen jälkeen he asuivat useammassa paikassa hyyryllä. Emma jäi naimattomaksi, aivan kuten sisarensa Rosakin. Äidin kuoleman jälkeen tyttäret asuivat välillä yhdessä välillä erikseen.  Emma hankki 1880-luvun loppupuolella omistukseensa (tai sai perinnöksi tms) talon kuudennesta kaupungin osasta tontilta numero 14 eli nykyisen Sovionkadun varrelta, siitä taannoisen kirjakaupan parkkipaikan tienoilta. Emma mainitaan henkikirjossa tontin omistajaksi. Rosalia Albertina sai vuonna 1881 au-tyttären, joka kastettiin Amelieksi ehkäpä Rosan ja Emman nuorena menehtyneen nuorimman sisaren muistoksi. (Jos armaasta lukijastani nämä Emman perheeseen liittyvät nimet tuntuvat jotenkin tutuilta, niin sille löytyy selitys. Karin Brander os. Montin ja tyttärensä sekä tyttärentytär olivat framilla kesällä, kun sitä komeaa Flemingin sydänkorua esiteltiin.)

Kiitos Kaarlo Levänahon ja hänen informanttiensa, saamme tietää, että Emma oli nuoruusvuosinaan kiinnostunut mm. näytelmätaiteesta ja vanhoilla päivillään hän valmisti maukkaita leivoksia ”biskvidejä” ym. Leviksen mukaan Emma oli ”Vanhan Raahen” monien muistojen tarkka tuntija ja muistelija. Emmahan eli peräti 87-vuotiaaksi. Raahen Seudun muistokirjoituksessa maininta täpärästä pelastumisesta herättää kyllä kiinnostuksen.

Raahen Seutu 16.3.1921 muistokirjoitus

Kuollut. Eilen päiwällä kuoli täällä neiti Emelie Constance Brander pitemmän aikaa kärsittyään, 87 ikävuodellaan. Wanhus oli tunnettu laajoissa piireissä kotikaupungissaan Raahessa, jossa vietti suurimman osan elämästään kodin piirissä. Nuoruutensa päiwinä teki laajoja matkoja Ruotsiin m.m. Tukholmaan raahelaisilla purjelaiwoilla, joutuen kerran erittäin wakawaan merihätään josta ihmeellisellä tawalla pelastui.

Lähinnä suree poismennyttä neiti Amélie Brander täällä.