Merimies Antti Pyy

La, 11.02.2023 - 12:09

Museotantilla on ollut tapana muokkailla pitämänsä luennot kirjoituksiksi museuumiblogiimme. Viimeaikaset luennot ovat olleet sen verran megalomaanisia, ettei niistä oikein ole saanut muokattua tolokullista tekstiä. Viimeksi aiheena oli Raahen merenkulku (noin niinku pintapuolisesti ja pikasilmäyksellä). Merenkulukuun kuuluvat meripoijjat, joita tai joiden kuvia pikaisesti vilautettiin illan kuluessa.

Yksi merenkulkijoista oli Antti Pyy. Nuoren Antin kuva on ihan pökerryttävän sydämeen käyvä! Antti on kuvattu Glasgowssa, yhensorttinen (pikkuisen reilun kokoinen) puku päällä, liivit ja kaikki, rusetti kaulassa, katse vakaana kohti kameraa. Pöydällä Antin vieressä on nuorten meripoikien tavaramerkki, kiiltonahkainen lippalakki ”kotskäppilakki”, jonka jokainen nuori merimies kuulemma hankki itselleen jostain maailman satamasta. Antti on kuvassa 13-vuotias. Saimme Antin kuvan ihan vastikään lahjoituksena ja kuvan tulo osui kuin nappi silmään tantin luentoa ajatellen.

Antti Pyy (1854-1929) on meille museolaisille tuttu heppu, onhan hän aikoinaan lahjoittanut monenlaista esineistöä museollemme. Antti oli myös yksi Samuli Paulaharjulle entis-Raahen elämää ja erityisesti merielämää muistelleista henkilöistä. Paulaharju on ikuistanut jo iäkkään Antin silloisen työpaikkansa Yhdyspankin ovella. Itseasiassa Antti on kuvassa noin 70-vuotias, nykymittapuulla ei kovinkaan iäkäs, mutta tuohon aikaan elämä kulutti ihan toisella lailla.

Antti lähti merille jo 11-vuotiaana, hän pestautui Oscar&Georg -nimiselle parkkilaivalle (Oskari-Jori raaheksi) kajuutpojaksi eli messipojaksi. Raahen Seudussa ilmestyneen muistokirjoituksen mukaan ensireissu kesti kuutisen vuotta. Antin meriura jatkui ja hän eteni kajuutpojasta nk. ylöspäin. Seuraavista pesteistä ei tähän hätään ole tietoa, löytyisivät varpilla Kansallisarkiston Oulun toimipisteestä. Sen kuitenkin tiedämme, että hän toimi Langin varustamon parkki Johan Langin konstaapelina eli konstina elikkäs toisena perämiehenä laivan valmistumisesta syksystä 1873 lähtien. Kapteenina toimi ensin Fredrik Björkqvist pari vuotta ja hänen jälkeensä Alex Björkqvist.

Parkki Johan Langille kävi köpelösti, sillä se haaksirikkoutui Pohjois-Amerikan rannikolla matkallaan Bordeauxista Philadelphiaan marraskuussa 1877. Tarkempi paikka oli Hereford, New Jersey. Haveri tapahtui eräänä myrskyisenä yönä. Aluksen miehistö joutui odottamaan toista vuorokautta uppoavassa laivassa, kunnes heidät tultiin pelastamaan. Kaikki selvisivät onneksi hengissä.

Oulun Wiikko-Sanomia 15.12.1877

Haaksirikko. Parkkilaiwa Johan Lang, wetäwä 330 lästiä, rakennettu w. 1873, katteini A.Björkqwist, on joku aika takaperin joutunut haaksirikkoon Philadelphian edustalla Pohjois-Amerikassa. Laiwawäki pelastui. Laiwa, jonka omisti laiwa-firma Johan Lang Raahessa, oli wakuutettu Suomen meriwakuutus-yhtiössä sataan tuhanteen markkaan. Wahinko oli kuitenkin suuri, sillä rakentaessa se oli tullut maksamaan wähintäin 200 tuhatta markkaa.

Siinä ”meriluennossa” tantti päivitteli raahelaisten varustajien nihkeää suhtautumista laivojensa vakuuttamiseen. Otettiin tietoisia riskejä. Liekö tässä Johan Langin tapauksessa pelattu hieman varman päälle, otettiin vakuutus, että saatiin asetusten mukaiset rekisterimerkinnät, mutta summa oli aivan riittämätön. Paatti jo maksoi parisataatuhatta ja siihen vielä lastin arvo päälle, kovasti tuli firmalle takkiin.

Muistokirjoituksen mukaan Antti seelaili kokemansa haverin jälkeen Australian rannikkovesillä yhdeksän vuoden ajan, siirtyi sitten Amerikkaan ja sieltä Alaskaan. Näinä vuosina Antti ei suinkaan ollut aivan pysyväisesti poissa, sillä hän avioitui joulukuussa 1882 raahelaisen Sofia Kankaan kanssa ja perheeseen syntyi seuraavan kymmen vuoden aikana kolme lasta.  Vuonna 1906 taannoinen kajuutpoika asettui pysyväisemmin kotikonnuilleen Raaheen. Vuodesta 1907 lähtien hän toimi Yhdyspankin vahtimestarina parinkymmenen vuoden ajan.  Muistokirjoituksen mukaan hän sitten ”vanhuuden takia pyysi toimestaan eroa muutama vuosi sitten” siis yli seitsemänkymmentä vuotiaana. Noina vuosinaan Antti oli aktiivinen toimija Raahen kotiseutuyhdistyksen toiminnassa monessa muodossa. Kotiseutyhdistyksen nimissä Antti Pyy toimitti esinelahjoituksia myös Raahen museolle.  Lehden mukaan ihmisenä hän oli hienoluonteinen, ystävällinen ja tehtäviensä tunnontarkka täyttäjä.

Antti Pyy menehtyi ilmeisesti äkilliseen sairaskohtaukseen. Raahen Seudun mukaan ”hän oli ollut ulkona lakaisemassa lunta kadulla ja juuri tullut sisälle istahtaen puolisonsa luo, kun kuolema hänet äkkiä kaatoi.”