Hirviän ihania terveisiä Raahesta!
Kukahan sen osaa sanoa, milloin matkamuistot ikään kuin keksittiin? Voisin melkein vannoa, että ”maailman sivu” on matkalta, suuntautui se sitten kauas tai vähän lähem…
Onneksi olokoon! Eräs melkein raahelainen viettää tänään synttäreitään.
Nimittäin Fredrika Runeberg os Tengström. Fredrikan tekee melkein raahelaiseksi se, että hänen äitinsä Anna Margareta Tengström, os Bergbom syntyi tuolla nyt jo kadonneessa Ollinsaaren…
Ah, onnittelut armainen Mathilda!
Museotantin suosikkimimmi Ulrica Mathilda Lacke eli tutummin himmelska Mathilda täyttää heinäkuun lopulla 210 vuotta. Olen viitannut Mathildaan monissa luennoissani ja…
MAMSELLI MATKUSTAA – Mystisen mamselli Nygrénin matkamuistot
Museomme sai jo ensimmäisten toimintavuosiensa aikana 1860-luvun alussa pienen kokoelman hellyttäviä suveneerejä, joiden lahjoittajaksi Raahen museon perustaja tohtori Carl Robert Ehrström on…
Museouutisia – poimintoja sanomalehdistä museon alkutaipaleelta
Ihan ensimmäisen kerran ihanainen museomme esiintyi sanomalehdissä marraskuun alussa 1862, kun piirilääkäri C.R.Ehrströmin pamfletti Museumit julkaistiin. En nyt laita sitä tähän,…
Sofian päivää
Yksi Raahen monista Fiioista tai virallisesti Sofioista on kauppias Hajahnin tytär Sofia.
Museon visiittikorttialbumien henkilötiedot…
KERRASSAAN AIKAANSAAPA KONSULINNA TUO ENTINEN PAPPILAN RÖÖKYNÄ
Rosa Johanna Elisabeth Sovelius, os. Borg 26.4.1857-19.2.1928
Raahen museossa työskentelevän ja sitä myöten Raahen historiassa möyriskelevän…
MIES KAAPIN TAKANA – Fredrik Oskar Sovelius 18.6.1855-2.12.1896
Takavuosina Matin ja Tepon hitistä Kaiken takana on nainen, väännettiin versio, Kaapin takana on nainen. Pakkahuoneen museon kuriositeettikaappia on aina nimitetty Rosan kaapiksi…
Raahelaisen lähetystyön alkutaipaleelta
Alkuun, 1800-luvun alkupuolella, varoja kerättiin mm. heränneiden keskuudessa esimerkiksi pakanalähetyslaatikoihin, jotka jonkin ajan kuluttua piti poistaa, koska katsottiin…
Karanteenilippu liehumaan!
Tässä kun on viime aikoina mainittu sana karanteeni meleko monta kertaa, heräsi etymologiasta viehtynyt museotantti pohtimaan sanan alkuperää. Karanteeni on sanana tuttu jo vuoiskymmenten takaa.…
Kalervo, Osmo, Unto, Ahto, Impi, Lempi…
Eikö kuulostakin ihan kuin koululaisten nimiltä tuolta noin sadan vuoden takaa? Kyllä vaan, mutta en meinaa tarinoida koululaisten puuhista vaan pyydän nöyrimmästi saada kiinnittää…
Silmäyksiä entisajan (vierailu)tapoihin
Raahe, tämä meidän ihana kotikaupunkimme ei suinkaan ollut entisaikaan mikään pahanen syrjäkaupunki, vaan laajaa kansainvälistä kauppaa tekevä dynaaminen toimija. Asukkaita ei ollut kovin paljon,…
Pian ollaan elokuussa ja museokesän osalta se tarkoittaa sitä, että tämä on viimeinen viikko kun Wanha apteekki ja Laivapatruunin koti ovat avoinna joka päivä.
🌾Ensi viikosta alkaen elokuun loppuun saakka mainitut museokohteet ovat avoinna la-su 12-16.
🌾Soveliuksen talon alakerran näyttely Toisenlainen aika on avoinna vielä tämän viikon ajan tiistaista lauantaihin. Näyttely koettavissa myös Taiteiden yönä 16. elokuuta.
🌾Pakkahuoneen museo ja Kruununmakasiinimuseo ovat avoinna joka päivä elokuun loppuun saakka.
![]()
🌾Ensi viikosta alkaen elokuun loppuun saakka mainitut museokohteet ovat avoinna la-su 12-16.
🌾Soveliuksen talon alakerran näyttely Toisenlainen aika on avoinna vielä tämän viikon ajan tiistaista lauantaihin. Näyttely koettavissa myös Taiteiden yönä 16. elokuuta.
🌾Pakkahuoneen museo ja Kruununmakasiinimuseo ovat avoinna joka päivä elokuun loppuun saakka.
Heinäkuun 23. päivänä vuonna 1908 koko illan ja yön kestäneistä sammutustöistä huolimatta tulenliekit nielivät Raahen vanhan, 1650-luvulla valmistuneen kirkon jättäen jälkeensä vain savuavat rauniot.
🐓Kirkon tornissa kaupunkia tarkkaillut, tuolloin reilu 160-vuotias tuuliviirikukko vältti tuhon tipahtaessaan läheisen talon pihamaalle tornin sortuessa palon voimasta. Kukko onkin yksi harvoista palosta pelastuneista esineistä ja pian palon jälkeen se talletettiin museon varjelukseen.
🐓Noin vuosi kirkon palon jälkeen paikallislehti Raahen Sanomat julkaisi kaksiosaisen jutun museosta ja sen uudesta järjestyksestä. Jutussa mainitaan myös kovia kokenut tuuliviirikukko: " ---pistää silmäämme se miltei ainoa jäännös huomenna wuosi sitten palaneesta kirkostamme, nim. tornin ylimmässä…
🐓Kirkon tornissa kaupunkia tarkkaillut, tuolloin reilu 160-vuotias tuuliviirikukko vältti tuhon tipahtaessaan läheisen talon pihamaalle tornin sortuessa palon voimasta. Kukko onkin yksi harvoista palosta pelastuneista esineistä ja pian palon jälkeen se talletettiin museon varjelukseen.
🐓Noin vuosi kirkon palon jälkeen paikallislehti Raahen Sanomat julkaisi kaksiosaisen jutun museosta ja sen uudesta järjestyksestä. Jutussa mainitaan myös kovia kokenut tuuliviirikukko: " ---pistää silmäämme se miltei ainoa jäännös huomenna wuosi sitten palaneesta kirkostamme, nim. tornin ylimmässä…
Oletko kuullut Pauharannasta?
Tietoa kiintoisasta asemakaavaehdotuksesta mitä viehättävimpine nimistöineen vuodelta 1865 löytyy museuumiblogista
👉 https://raahenmuseo.fi/pauharanta
![]()
Tietoa kiintoisasta asemakaavaehdotuksesta mitä viehättävimpine nimistöineen vuodelta 1865 löytyy museuumiblogista
👉 https://raahenmuseo.fi/pauharanta
Kauppakatua kulkevan huomion kiinnittää aika varmasti Wanhan apteekin ulko-oven yllä istuva komea kotka levitettyine siipineen.
🦅Tätä nykyä kotka vartioi museaalisia aarteita ja auttaa bongaamaan museokohteen helposti kauempaakin. Mutta kyseisen kotkan pesti ovenvartijana ja opastajana on alkanut paljon aiemmin, jo silloin kun apteekki toimi kirkkoa vastapäätä. Vuonna 1924 apteekki muutti kotka muassaan Kauppakadulle nykyisen apteekkimuseon sijaintiin. Milloin kotka apteekin tunnuskuvaksi on hankittu, ei ole tiedossa ainakaan toistaiseksi.
🦅Apteekeilla on usein ollut jokin eläinhahmo, kuten esimerkiksi karhu, korppi tai kotka symbolinaan. Tämä tapa juontaa juurensa kauemmas historiaan, kun tavan kansan lukutaito on saattanut olla hyvin puutteellista tai sitä ei ole ollut…
🦅Tätä nykyä kotka vartioi museaalisia aarteita ja auttaa bongaamaan museokohteen helposti kauempaakin. Mutta kyseisen kotkan pesti ovenvartijana ja opastajana on alkanut paljon aiemmin, jo silloin kun apteekki toimi kirkkoa vastapäätä. Vuonna 1924 apteekki muutti kotka muassaan Kauppakadulle nykyisen apteekkimuseon sijaintiin. Milloin kotka apteekin tunnuskuvaksi on hankittu, ei ole tiedossa ainakaan toistaiseksi.
🦅Apteekeilla on usein ollut jokin eläinhahmo, kuten esimerkiksi karhu, korppi tai kotka symbolinaan. Tämä tapa juontaa juurensa kauemmas historiaan, kun tavan kansan lukutaito on saattanut olla hyvin puutteellista tai sitä ei ole ollut…
Viimeisimmässä museuumiblogahduksessa käytiin hieman läpi polkupyörän eli velocipedin eli pikajalan historiaa ja kuten ilmeni, pyöräilyynkin liittyi aikoinaan kaikenmoisia säännöksiä ja epäileväisiäkin ajatuksia.
🚲Entisaikaan pyörät oli rekisteröitävä. Tai siis tarkemmin sanoen piti ilmoittautua pyörän omistajaksi ja näin on sitten on saatu poliisilaitokselta velvoite varustaa pyörä asianmukaisella rekisterikilvellä. Rekisterikirjan, joka toimi myös ajolupana, toisella puolella on ollut tukku ohjeita pyöränomistajalle. Tässäpä muuan esimerkki:
🚲Polkupyörällä ajajan ei ollut sallittua hellittää molempia käsiään samalla kertaa ohjaustangosta, eikä myöskään jalkojaan polkimilta. Mitähän säännöt olisivat sanoneet keulimisesta eli pelkän takarenkaan varassa ajalemisesta🤔
🚲…
🚲Entisaikaan pyörät oli rekisteröitävä. Tai siis tarkemmin sanoen piti ilmoittautua pyörän omistajaksi ja näin on sitten on saatu poliisilaitokselta velvoite varustaa pyörä asianmukaisella rekisterikilvellä. Rekisterikirjan, joka toimi myös ajolupana, toisella puolella on ollut tukku ohjeita pyöränomistajalle. Tässäpä muuan esimerkki:
🚲Polkupyörällä ajajan ei ollut sallittua hellittää molempia käsiään samalla kertaa ohjaustangosta, eikä myöskään jalkojaan polkimilta. Mitähän säännöt olisivat sanoneet keulimisesta eli pelkän takarenkaan varassa ajalemisesta🤔
🚲…
🚲Vauhdin hurmaa pikajalan seljässä🚲
Museuumiblogissa pieni katsaus polkupyöräilyyn 👉👉👉
https://raahenmuseo.fi/velosipedilla-veivataan-pyoralla-paastaan
![]()
Museuumiblogissa pieni katsaus polkupyöräilyyn 👉👉👉
https://raahenmuseo.fi/velosipedilla-veivataan-pyoralla-paastaan
🌞Saloisten kotiseutumuseo on avoinna heinäkuun ajan ti-pe 11-17 ja la 12-16🌞
Museoalueella pääsee tutustumaan Saloisten alueen entisajan elinkeinoihin kuten kalastukseen ja maanviljelyyn esillä olevan esineistön ja rakennusten kautta. Olavinpäivänä, 27. heinäkuuta alueella on luvassa Olavinpäivän markkinahumua kello 11-16.
Kotiseutumuseoon on vapaa pääsy, tervetuloa!
![]()
Museoalueella pääsee tutustumaan Saloisten alueen entisajan elinkeinoihin kuten kalastukseen ja maanviljelyyn esillä olevan esineistön ja rakennusten kautta. Olavinpäivänä, 27. heinäkuuta alueella on luvassa Olavinpäivän markkinahumua kello 11-16.
Kotiseutumuseoon on vapaa pääsy, tervetuloa!
Apteekkityö on ollut todellista käsityötä, sillä suurin osa lääkkeistä ja muista apteekissa myytävistä tuotteista kuten mausteseoksista ja tuholaistorjunta-aineista pyrittiin valmistamaan itse mahdollisimman tuoreista ja jalostamattomista raaka-aineista.
⚗️Pillerin muodossa olevat lääkkeet tehtiin pillerilautaa apuna käyttäen. Ennen kuin lautaa päästiin käyttämään, piti tarvittavat lääkeaineet mitata ja punnita suurenmoisella tarkkuudella. Tämän jälkeen ainesosat vaivattiin survimella huhmaressa tahnaksi. Valmiista tahnasta leivottiin pitkulainen pötkö, joka sitten jaettiin pillerilaudan päällä ns. kammalla samankokoisiin nökkösiin. Nökköset eli virallisemmin pillerin alkiot pyöriteltiin ensin käsin ja viimeisteltiin trissan avulla.
⚗️Kun pillerit olivat valmiit, ne pakattiin ja…
⚗️Pillerin muodossa olevat lääkkeet tehtiin pillerilautaa apuna käyttäen. Ennen kuin lautaa päästiin käyttämään, piti tarvittavat lääkeaineet mitata ja punnita suurenmoisella tarkkuudella. Tämän jälkeen ainesosat vaivattiin survimella huhmaressa tahnaksi. Valmiista tahnasta leivottiin pitkulainen pötkö, joka sitten jaettiin pillerilaudan päällä ns. kammalla samankokoisiin nökkösiin. Nökköset eli virallisemmin pillerin alkiot pyöriteltiin ensin käsin ja viimeisteltiin trissan avulla.
⚗️Kun pillerit olivat valmiit, ne pakattiin ja…
Raahe, ihana (kesä)kaupunki🌞💛
Aiheeseen liittyviä aatoksia 50-luvulta:
https://raahenmuseo.fi/raahe-ja-kesa-ihana-pari
![]()
Aiheeseen liittyviä aatoksia 50-luvulta:
https://raahenmuseo.fi/raahe-ja-kesa-ihana-pari
Miltäpäs näyttävät Wanha Raahe ja Pekkatori rakennustutkijan silmin?
Lue Pohjois-Pohjanmaan museo rakennustutkijan Sari Alajoen blogahdus aiheesta 👉 http://bit.ly/4cvAAmw
![]()
Lue Pohjois-Pohjanmaan museo rakennustutkijan Sari Alajoen blogahdus aiheesta 👉 http://bit.ly/4cvAAmw
Oi ihana juhannus!
🌞Museoväki karkeloitsee keskikesää juhlistamaan torstaina kello 15 alkaen ja niinpä museokohteet ovat suljettuina viikonlopun yli. Nimipäiväsankari Johankaan ei vieraita juhannuksena vastaanota, mutta pyysi toimittamaan mahdolliset onnittelut postikortilla.
🌞Juhannuksen jälkeen Wanhan apteekin ja Laivapatruunin kodin aukioloajat laajenevat ja niinpä nämäkin museokohteet ovat avoinna viikon jokaisena päivänä aina elokuun 4. päivään saakka.
🌞Juhannuksen jälkeen avautuu myös Soveliuksen talon alakertaan Milka Metsäpolun satumainen Toisenlainen aika -näyttely. Näyttelyn avajaisia vietetään maanantaina 24.6. kello 18 alkaen. Avajaisten jälkeen näyttely on avoinna ti-pe 11-17 ja la 12-16 elokuun alkuun saakka.
![]()
🌞Museoväki karkeloitsee keskikesää juhlistamaan torstaina kello 15 alkaen ja niinpä museokohteet ovat suljettuina viikonlopun yli. Nimipäiväsankari Johankaan ei vieraita juhannuksena vastaanota, mutta pyysi toimittamaan mahdolliset onnittelut postikortilla.
🌞Juhannuksen jälkeen Wanhan apteekin ja Laivapatruunin kodin aukioloajat laajenevat ja niinpä nämäkin museokohteet ovat avoinna viikon jokaisena päivänä aina elokuun 4. päivään saakka.
🌞Juhannuksen jälkeen avautuu myös Soveliuksen talon alakertaan Milka Metsäpolun satumainen Toisenlainen aika -näyttely. Näyttelyn avajaisia vietetään maanantaina 24.6. kello 18 alkaen. Avajaisten jälkeen näyttely on avoinna ti-pe 11-17 ja la 12-16 elokuun alkuun saakka.
Vuonna 1808 Raahen kirkkomaan poveen laskettiin kaksi Suomen sodan taisteluissa kaatunutta henkilöä: eversti Herman Fleming ja kapteeni Georg Wilhelm Bruncrona. Jälkimmäinen ei kuitenkaan lopullista viimeistä leposijaansa Raahesta saanut, vaan se löytyi lopulta Bruncronan perheen omistaman Karsbyn kartanon mailta.
Perin erikoisluontoinen tapaus, josta voit lukea listää museuumiblogista.
https://raahenmuseo.fi/kolmesti-haudattu
![]()
Perin erikoisluontoinen tapaus, josta voit lukea listää museuumiblogista.
https://raahenmuseo.fi/kolmesti-haudattu