Kesäduunarin kynästä: Miksi museologiaa?

To, 27.09.2018 - 16:15

Museologia, eli museoala on mielenkiintoinen sekä opiskelukohteena että työpaikkana. Vaikka kesä on jo pitkällä, ja opiskelupaikat vastaanotettu, voin silti paljastaa museologian alan saloja niille, jotka aiheesta ovat kiinnostuneet tulevaisuutta varten.

Noniin, museot. Tarvitseeko niihin oikeasti tutkintoa? Siellähän vaan istutaan kassalla? Ehei! On totta että museotyöntekijän ainakin näilläpäin kohtaa todennäköisimmin kassalla, mutta teemme niin paljon muutakin. Museo ympäristönä on kuin salaseura, joka on ’’esillä piilossa’’. Museon työntekijät saavat tietää niin paljon, mitä kävijät eivät ikikuuna päivänä voisi hoksata. Salaseuroillahan on tarkka käsitys piiristään ja ympäristöstään sekä toiminnastaan. Museokävijä näkee vain ympärilleen rakennetun, museotyöläisten ylläpitämän näyttämön, joka tarjoaa tarkasti laskelmoituja elämyksiä. Museotyö on mystiikkaa, taikuruutta, taidetta. Ainakin se julkinen puoli. Deep-level salaseurapuuhat paljastuvat sitten, kun pääsee vilkaisemaan kulissien taakse. Ei sinne taukotilaan! Yllättävän moni kävijä käy vilkaisemassa taukotilaa. Ei siellä ole mitään muuta kuin työntekijöiden eväshuone, ehkä joku tietokone. Elekää menkö sinne!

Ai niin, ne kulissit. Ne vasta mielenkiintoisia ovat! Mutta eivät kerro mitään asiaan vihkimättömälle, pitää nimittäin tietää, mitä katsoa ja mitä tehdä. Museotyöskentely on muun muassa konservointia, vanhan säilyttämistä ennallaan. Kun astut museotyöntekijän työhuoneeseen, astut pyhään loosiin. Työpöydällä voi olla mitä vain lottapuvusta mustekalapurkkiin. Kaikki mikä on näyttelytilassa esillä, on kulkenut museotyöntekijän tai konservoijan käsien kautta. Ja mitä magiaa ne pystyvätkään tekemään! Arvokkain työ on tietenkin pelastaa ja museoida ne esineet, jotka uhkaavat kadota, tai joita on tärkeää säilyttää. Museoilla on aina suuret varastot, joillakin nämä varastot ovat lähempänä, joillakin kauempana. Kun työskentelee museossa ja kuulee ja lukee paljon, alkaa ymmärtämään historian kulkua ja ihmismieltä paremmin. Kun katselee museota, on vaarana että museo katselee takaisin. Emme aina ymmärrä, että historiaa luodaan joka päivä, ja ehkä tulevat sukupolvet katselevat museossa meidän esineitämme, ja lukevat meidän suurimpia saavutuksiamme ja karvaimpia tappioitamme. Nyt, tehtävämme on varmistaa se, että asioita todella säilyy mahdollisimman hyväkuntoisena mahdollisimman pitkään. Se vasta taikuruutta onkin.

Mutta kaikki tämä tapahtuu suljettujen ovien takana. Julkista toimintaa museoissa ovat myös kiertävien näyttelyiden ylläpito, tapahtumien ja kisojen pitäminen, sekä paikallisuuden markkinointi. Museossa työskennellessään ei voi tietää, mitä tulee vastaan työpäivän alettua. Eräitä mielenkiintoisia tappauksia minullekin on sattunut lyhyehkön urani aikana. Eräänä päivänä asiakas käveli sisään, kantaen tunnistamatonta objektia. Hän kertoi löytäneensä tämän möhkäleen rannalta, ja halusi luovuttaa sen museolle. Siinä kyllä tunsi elävänsä. Möhkäle oli rautainen, ruosteen peitossa, ja painoi ainakin sen seitsemän kiloa. Se on ehkä ollut ankkurinkappale, tai jonkun mereen heittämä ruma puutarhakoriste, mutta haluaisin ajatella sen olevan jotain jännää, kuten 1800-luvun sepän alasin, esihistoriallinen laivapaino tai jopa meteoriitti! Todennäköisesti se on vain pala romurautaa, mutta unelma elää. Toinen tapaus töissä oli se, kun sain arkistosta metsästää kuvaa 30-luvulta erään paikallislehden tarpeisiin. (Miksi edes yritän kuulostaa mystiseltä, kaikkihan sen tietävät että se on Raahen seutu.) Työskennellessäni olen saanut myös nähdä dokumentteja ja lukea kirjoja, joista on paljastunut sukuni historiaa. Pakkahuoneella huomasin ohimennen erään laivan pienoismallin rakentaneen nimen. Se oli esi-isäni! Suvun historiaa näyttää tässä työssä tulvivan kaapeista ja vitriineistä. Olen työssäni saanut kunnian edustaa ja opastaa Raahen tapahtumissa, pitää yllä museota, sekä suuren kunnian kirjoittaa Museuumiblogiin! Vau!

Vaikka opiskelukin on kivaa, ei mikään luento ole yhtä tärkeä kuin kokemus. Kokemuksen avulla kehitymme jatkuvasti, ja vaikka joskus tekee virheitä, niin tulevat riemunhetket kyllä paikkaavat puutteita.

Museologiaa voi opiskella lähimmissä yliopistoissa eli Jyväskylässä ja Oulussa, mutta myös Helsingissä, Tampereella, Turussa ja avoimessa yliopistossa. Ehkäpä jonain päivänä sinäkin voit työskennellä museossa.

-Mystinen kesätuuraaja M

 

Julkaistu alunmperin 10.8.2018.