Liittykö Elias Lönnrotkin muka Raaheen?

No liittyy, hän kuuluu kategoriaan Läheltä liippaa. Museotantti on useammankin kerran lausahtanut, että kaikki tiet vievät Raaheen tai että kenen hyvänsä henkilön sukujuuria raaputtamalla löytyy yhteys Raaheen. Näin on myös päivän synttärisankarin Elias Lönnrotin kanssa. 

Ilmiselvin linkki Lönnrotiin on museomme perustaja piirilääkäri Carl Robert Ehrström. Hän ja muut 1800-luvun alkuvuosina syntyneet opiskelukaverinsa Turun akatemiassa toimivat tarmolla mm. kansan sivistämisen, suomen kielen aseman ja suomalaisen kulttuurin nostamiseen eteen. Ehrströmin opiskeluajan kampraateihin kuuluivat mm. Johan Ludvig Runeberg, Johan Vilhelm Snellman, Elias Lönnrot samoin Mathias Aleksanteri Castrén sekä heitä nuorempi Zachris Topelius. 

Ehrströmin eli kotoisammin Erkan (Raahen museolaisten lempinimi arvoisalle perustajallemme) tavoin Elias Lönnrot opiskeli lääkäriksi ja hänet valittiin Kajaanin piirilääkäriksi 1830-luvun alussa. Lönnrotin sydän ja mieli paloi kuitenkin runojen keruulle ja hän teki laajoja, pitkäaikaisia keruumatkoja runojen laulumaille Kajaanin pestinsä aikana. Elias Lönnrot nimitettiin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston toisen suomen kielen professorin virkaan vuonna 1854. Ja kuten tiedämme, seuraavana vuonna piirilääkäri Carl Robert Ehrström siirtyi Torniosta Raaheen. 

Tukea sanakirjatyössä

Elias Lönnrotin kirjekokoelmat ovat Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston huomassa. Ne ovat digitoituina kaikkien luettavissa SKS:n sivuilla. Kohta kymmenkunta vuotta sitten, kun Ehrströmin elämä ja teot olivat tantilla tarkemman syynin alla, tuli niin Lönnrotin kuin J. V. Snellmaninkin digitoituja kirjeitä luettua hyvinkin tarkkaan.

Lönnrotin ja Erkan välisestä kirjeenvaihdosta käy ilmi ystävyyden lisäksi se, että Erkka lähetti keräämiään sanalistoja Lönnrotin sanakirjahankkeita varten. Kesäkuussa 1846 Lönnrot kiittelee kirjeessä saamistaan sanaluetteloista ja lupauksesta jatkaa keräämistä. Lönnrot jatkaa ”…kunpa monet muutkin olisivat yhtä uutteria, olisi se oivallinen asia tulevaa sanakirjaa ajatellen.” Museotantin käännös ruotsinkielisestä kirjeestä.

Sukusiteitä

Mahtaako arvoisa Museuumiblogin lukija muistaa Johan Vilhelm Snellmanin linkkejä Raaheen? No, syvästi sivistyneen piirilääkärimme ikiystävyyden lisäksi löytyy sukuside eli serkku merikapteeni Albert Herman Snellman. Tähän samaan Snellman-sukuun liittyy myös Lönnrot tai oikeammin hänen vaimonsa Maria Piponius, joka on mainittujen herrojen serkku. Albert Herman ja Maria ovat parikymmentä vuotta Johan Vilhelmiä nuorempia, mutta serkkuja kaikki tyynni. 

Kalevala

Lönnrotin vaikutus ulottui raahelaiseen merenkulkuun. Lönnrotin kokoama Vanha Kalevala julkaistiin alkuvuodesta 1835. Uusi Kalevala ilmestyi keväällä 1849. Useampia raahelaispaatteja nimettiin Kalevalan innoittamina1850- ja 60-luvuilla. Esimerkiksi Tapio, Aino, Ilmari, Sampo, Ilpotar, Impi sekä Ilmatar. Varhaisin Kalevalaan tai suomalaiseen mytologiaan liittyvällä nimellä kastettu alus on Zachris Franzénin varustama fregatti Wäinämöinen, joka seelasi maailman merillä jo 1830-luvun alussa. Lönnrotin maisterinväitöskirja vuodelta 1827 koski Wäinämöistä. Toki se oli latinaksi kirjoitettu, mutta mahtoiko siitä tihkua tietoja Franzénille sukulaisreittiä myöten? Nimittäin Lönnrotin ystävä ja Kalevalan kokoamisessa jelppinyt suomen kielen kehittäjä Carl Niclas Keckman oli Zachris Franzénin velipuoli. Verraton veikkonen hänkin!