KAIKU 24.4.1886 Pietari Brahen muistopatsas Raaheen. Jo useita vuosia on Raahessa kokoiltu varoja muistopatsaan hankkimista varten kaupungin perustajalle Pietari Brahelle. Nyt on, kuten H.D:lle Raahesta kirjoitetaan, kuvanveistäjä Runebergiltä, joka par’aikaa valmistelee Brahen –patsasta Turkuun, tiedusteltu, millä ehdoilla hän olisi taipuvainen valmistamaan puheena olevan kuvapatsaan. Runeberg on luvannut 10 000 markasta toimittaa pronssivalelman Turkuun pystytettävää kuvaa varten tekemästään luonnoksesta.

Museotantti on moninaisia kertoja jauhanut yhdestä virallisen historia virheestä, siis siitä milloin eka raahelainen laiva lähti maailmalle oikein luvan kanssa. Vuoden kerrotaan olevan 1770, mutta sehän ei pidäkään paikkaansa, vaan vuosi on 1768. Tarkka lähtöpäivä löytyy Oulun tullikamarin lähteneiden ja saapuneiden laivojen luettelosta, joka taas löytyy Kansallisarkiston Oulun toimipisteestä. Tuo aiemmin Oulun Maakunta-arkistona tunnettu laitos on ihan mahtava paikka, niin kuin kaikki arkistot ylipäätään.

Museotanttia kiinnostaa kovasti tietää, mitä entisaikaan, menneinä vuosisatoina ja miksei kymmeninäkin on Raahesta kirjoitettu. Erityyppiset tilastolliset julkaisut ovat oivallista luettavaa, samoin erilaiset matkakertomukset. Erityisen ihastuttavaa on, jos pääsee lukemaan yksityistä kirjeenvaihtoa, jossa luonnehditaan myös raahelaisia ihmisiä. Aina silloin tällöin digitoitujen julkaisujen parissa seikkaillessa tulee vastaan yllätyksiä. 

Veistämöiden renessanssi?

Ensimmäinen maailmansota lakkautti ulkomaan kaupan ja lamaannutti liikenteen Raahenkin satamassa. Sotavuosien jälkeen maailmalla oli kysyntää tavaroille ja laivoille, Raahekin lähti kisaan mukaan. Laivanrakennus aloitettiin suurin toivein, valitettavasti vähän vanhoilla eväillä. Onneaan lähti kokeilemaan useampi yritys. Ensimmäinen hedelmä oli kolmimastokuunari Merilokki.

Pitkällinen johdanto aiheeseen

Turmiollisesta kortinpelluusta koitui monenlaista vahinkoa myös 1900-luvun alun Raahessa. Satama ja sahat tarjosivat töitä monille kausityöläisille, joilla saattoi toisinaan olla helpommat rahat mielessä. Vuosisadan alun sanomalehdissä oli tuon tuostakin uutisia aiheesta. Kortinpeluu saattoi aiheuttaa ihan samanlaista peliriippuvuutta kuin nykyajan ”yksikätiset rosvotkin.” Omien palkkarahojen lisäksi saattoi menettää omaisuuttaan taskukellosta aina taloon asti.