Kulunut koronavuosi on ollut piskuiselle museollemme varsinaista digiloikkailua. Pieni ja keskenään läheinen työyhteisömme totutteli viime keväänä Teamsin käyttöön, kun työkuulumisia oli vaihdettava, mutta livenä ei suositeltu kokoontumaan. Olisittepa olleet kärpäsinä katossa, kun museotädit kävivät läpi kaikki nyt jo kliseiksi muodostuneet jutut: ”Apua, en kuule teitä! Hei sun ääni ei kuulu/kuva ei näy! Oho, Teams heitti mut ulos!

TÄRKIÄ HERRA TULLEE! 

Museotantti ei tunne ketään nyky-Selinaa, mutta tuolta taannoisesta Raahesta muistuu heti mieleen Selina Brander (ja koiransa Kalle). Selina B. eli virallisemmin Celina Gustafva Elisabeth Brander syntyi 10.9.1840. Tuo C-kirjain etunimen alussa näyttäytyy vain kastekirjassa ja jokusessa rippikirjassa, muuten nimi kirjoitetaan ässällä, kuolinilmoitusta myöten. Selinan isä oli merikapteeni, kauppias Conrad Brander ja äitinsä Beata Gustava Hobin. Selinalla oli ainoastaan yksi sisarus, muutamaa vuotta nuorempi veli Axel Joachim.

Alkuluritus eli overtyyri

Sen edelleen mysteeriksi jääneen ”valkoinen, ei kovin kevyt” –esineen (ks. museuumiblogi 14.2.2018) lisäksi Raahen museon valloittavissa kokoelmissa on monta muutakin ihmettä. On ”Majavan työt Lapinmaassa. Entuutesta”, se on peltipurkkiin asetettu majavan syömä puukappale. Lisäksi löytyy esimerkiksi Raahessa kasvanut kirsikka sekä Hailuodosta löytynyt tryffeli. Kirsikan lahjoitti kauppaneuvoksetar Louise Franzén ja tryffelin museomme perustaja tohtori Ehrström. Nuo luonnonannit säilöttiin spriihin samaan pieneen pulloon.

Raahessa joulunaika alkoi Annanpäivästä. Tai ainakin silloin joulu tuli kaupunkiin katuviertä pitkin. Niin kuin Paulaharju sanoi ”Kun annanpäivä lankesi sisään” raahelaiset oikein innostuivat. Annanpäivän aamuhämärissä käytiin herättelemässä kaupungin Annat kovalla mölällä ja möykkeellä. Kolisteltiin kattilankansia, huudatettiin jänisräikkää, herättäjät olivat kuin Haaralan hautausmaalta nousseita, kummallisesti pukeutunutta joukkoa. Herätetyt olivat saamastaan huomiosta hyvillään ja toisinaan tarjosivatkin kaffet tai muuta tuolle metelöivälle joukolle.

Jean Sibeliuksen äiti oli nimeltään Maria Charlotta Borg, jonka vanhemmat olivat Gabriel Borg (23.10.1799-13.12.1855 Pyhäjoen pappilassa) mm. koulumies ja Pyhäjoen kirkkoherra ja toinen vaimonsa Katarina Juliana Haartman (20.11.1804-4.12.1892). Ensimmäisen vaimon Johanna Ulrika Hedbergin kanssa Gabriel sai kolme lasta, jotka kaikki kuolivat pieninä.Toisen vaimon kanssa Gabriel sai kahdeksan lasta. Näistä lapsista toiseksi vanhin Maria Charlotta syntyi Turussa 18.8.1841.

Johan Mattsson Sovelius (14.10.1770-26.7.1852), meidän kaikkien tuntema ja sympatiseeraama räytyjämme, täyttää 14. lokakuuta 2020 mahtavat 250 vuotta. Kenties oikeammin kuuluisi sanoa, että hänen syntymästään on kulunut 250 vuotta, mutta koskapa Johan kotitalossaan edelleen kuhkailee, fiiraamme syntymäpäivää. Johanin elinaikana kylläkin juhlistettiin nimipäivää huomattavasti isommasti kuin syntymäpäivää, sellainen oli ajan tapa. Johanin nimpparit osuivat juhannukseen eli varmaankin on pidetty sitten kunnon keimit.