Alkuluritus eli overtyyri

Sen edelleen mysteeriksi jääneen ”valkoinen, ei kovin kevyt” –esineen (ks. museuumiblogi 14.2.2018) lisäksi Raahen museon valloittavissa kokoelmissa on monta muutakin ihmettä. On ”Majavan työt Lapinmaassa. Entuutesta”, se on peltipurkkiin asetettu majavan syömä puukappale. Lisäksi löytyy esimerkiksi Raahessa kasvanut kirsikka sekä Hailuodosta löytynyt tryffeli. Kirsikan lahjoitti kauppaneuvoksetar Louise Franzén ja tryffelin museomme perustaja tohtori Ehrström. Nuo luonnonannit säilöttiin spriihin samaan pieneen pulloon.

Raahessa joulunaika alkoi Annanpäivästä. Tai ainakin silloin joulu tuli kaupunkiin katuviertä pitkin. Niin kuin Paulaharju sanoi ”Kun annanpäivä lankesi sisään” raahelaiset oikein innostuivat. Annanpäivän aamuhämärissä käytiin herättelemässä kaupungin Annat kovalla mölällä ja möykkeellä. Kolisteltiin kattilankansia, huudatettiin jänisräikkää, herättäjät olivat kuin Haaralan hautausmaalta nousseita, kummallisesti pukeutunutta joukkoa. Herätetyt olivat saamastaan huomiosta hyvillään ja toisinaan tarjosivatkin kaffet tai muuta tuolle metelöivälle joukolle.

Jean Sibeliuksen äiti oli nimeltään Maria Charlotta Borg, jonka vanhemmat olivat Gabriel Borg (23.10.1799-13.12.1855 Pyhäjoen pappilassa) mm. koulumies ja Pyhäjoen kirkkoherra ja toinen vaimonsa Katarina Juliana Haartman (20.11.1804-4.12.1892). Ensimmäisen vaimon Johanna Ulrika Hedbergin kanssa Gabriel sai kolme lasta, jotka kaikki kuolivat pieninä.Toisen vaimon kanssa Gabriel sai kahdeksan lasta. Näistä lapsista toiseksi vanhin Maria Charlotta syntyi Turussa 18.8.1841.

Johan Mattsson Sovelius (14.10.1770-26.7.1852), meidän kaikkien tuntema ja sympatiseeraama räytyjämme, täyttää 14. lokakuuta 2020 mahtavat 250 vuotta. Kenties oikeammin kuuluisi sanoa, että hänen syntymästään on kulunut 250 vuotta, mutta koskapa Johan kotitalossaan edelleen kuhkailee, fiiraamme syntymäpäivää. Johanin elinaikana kylläkin juhlistettiin nimipäivää huomattavasti isommasti kuin syntymäpäivää, sellainen oli ajan tapa. Johanin nimpparit osuivat juhannukseen eli varmaankin on pidetty sitten kunnon keimit.

Kukahan sen osaa sanoa, milloin matkamuistot ikään kuin keksittiin?  Voisin melkein vannoa, että ”maailman sivu” on matkalta, suuntautui se sitten kauas tai vähän lähemmäs, tuotu kotiin jokin muistoesine tahi käyttötavara muistuttamaan reissusta. Kesän aikana saimme ihastella Pakkiksen mininäyttelyssä mamselli A. Nygrénin lähestulkoon luomumerkinnän ansaitsevia matkamuistoja eli mm. merkittäviltä paikoilta kerättyjä heiniä ja kasveja.

Nimittäin Fredrika Runeberg os Tengström. Fredrikan tekee melkein raahelaiseksi se, että hänen äitinsä Anna Margareta Tengström, os Bergbom syntyi tuolla nyt jo kadonneessa Ollinsaaren kartanossa Saloisten kihlakunnan kruununvouti Elias Bergbomin ja vaimonsa Margarethan Holmbomin kuopukseksi vuonna 1771. Museotantti on jankannut asiasta jo useampaan otteeseen, mutta kuten tiedämme repetitio est mater studiorum – kertaus on opintojen äiti. Anna Margaretha Bergbom ja Carl Fredrik Tengström vihittiin Ollinsaaren kartanossa 3. päivä huhtikuuta vuonna 1791.

Museotantin suosikkimimmi Ulrica Mathilda Lacke eli tutummin himmelska Mathilda täyttää heinäkuun lopulla 210 vuotta. Olen viitannut Mathildaan monissa luennoissani ja blogiteksteissäni. Men idag kära Mathilda är i huvudrollen! Himmelska Mathilda oli persoonallisuus, joka jätti jälkeensä muisteluksia, joita meidän onneksemme on kirjattu ylös. Tässäkin yhteydessä saamme kiittää onneamme, että Samuli Paulaharju saatiin höynättyä tänne Raaheen!