Kukahan sen osaa sanoa, milloin matkamuistot ikään kuin keksittiin?  Voisin melkein vannoa, että ”maailman sivu” on matkalta, suuntautui se sitten kauas tai vähän lähemmäs, tuotu kotiin jokin muistoesine tahi käyttötavara muistuttamaan reissusta. Kesän aikana saimme ihastella Pakkiksen mininäyttelyssä mamselli A. Nygrénin lähestulkoon luomumerkinnän ansaitsevia matkamuistoja eli mm. merkittäviltä paikoilta kerättyjä heiniä ja kasveja.

Nimittäin Fredrika Runeberg os Tengström. Fredrikan tekee melkein raahelaiseksi se, että hänen äitinsä Anna Margareta Tengström, os Bergbom syntyi tuolla nyt jo kadonneessa Ollinsaaren kartanossa Saloisten kihlakunnan kruununvouti Elias Bergbomin ja vaimonsa Margarethan Holmbomin kuopukseksi vuonna 1771. Museotantti on jankannut asiasta jo useampaan otteeseen, mutta kuten tiedämme repetitio est mater studiorum – kertaus on opintojen äiti. Anna Margaretha Bergbom ja Carl Fredrik Tengström vihittiin Ollinsaaren kartanossa 3. päivä huhtikuuta vuonna 1791.

Museotantin suosikkimimmi Ulrica Mathilda Lacke eli tutummin himmelska Mathilda täyttää heinäkuun lopulla 210 vuotta. Olen viitannut Mathildaan monissa luennoissani ja blogiteksteissäni. Men idag kära Mathilda är i huvudrollen! Himmelska Mathilda oli persoonallisuus, joka jätti jälkeensä muisteluksia, joita meidän onneksemme on kirjattu ylös. Tässäkin yhteydessä saamme kiittää onneamme, että Samuli Paulaharju saatiin höynättyä tänne Raaheen!

Museomme sai jo ensimmäisten toimintavuosiensa aikana 1860-luvun alussa pienen kokoelman hellyttäviä suveneerejä, joiden lahjoittajaksi Raahen museon perustaja tohtori Carl Robert Ehrström on omakätisesti kirjannut mamsell A. Nygrénin. Tämä mamselli eli neiti on myöhempinä aikoina aiheuttanut museotanteille harmaita hiuksia, sillä vuosikymmeniin emme tienneet, kuka hän tarkalleen ottaen oli. Hänestä kun ei uutterasta kaivelusta huolimatta löytynyt lisätietoja Raahen historiankirjoista tahi kirkonkirjoista.

Ihan ensimmäisen kerran ihanainen museomme esiintyi sanomalehdissä marraskuun alussa 1862, kun piirilääkäri C.R.Ehrströmin pamfletti Museumit julkaistiin. En nyt laita sitä tähän, kun se on niin pitkä ja perusteellinen. Ehrströmin pamfletti löytyy mm. digitoiduista sanomalehdistä (Oulun Wiikko-Sanomat 8.11.1862).

Varhaisin silmiini osunut uutinen on vuodelta 1866.

Oulun Wiikko-Sanomia 20.1.1866

Yksi Raahen monista Fiioista tai virallisesti Sofioista on kauppias Hajahnin tytär Sofia.

Museon visiittikorttialbumien henkilötiedot kertovat hänestä näin:

Rosa Johanna Elisabeth Sovelius, os. Borg 26.4.1857-19.2.1928

Takavuosina Matin ja Tepon hitistä Kaiken takana on nainen, väännettiin versio, Kaapin takana on nainen. Pakkahuoneen museon kuriositeettikaappia on aina nimitetty Rosan kaapiksi sen lahjoittajan konsulinna Rosa Soveliuksen mukaan. Niin kuin tässä on jo käynyt ilmi, kaappi ei suinkaan ole Rosan keräilyn tulosta, vaan puolisonsa konsuli Fredrik Oskar Soveliuksen. Eli kaapin takana onkin mies.

Alkuun, 1800-luvun alkupuolella, varoja kerättiin mm. heränneiden keskuudessa esimerkiksi pakanalähetyslaatikoihin, jotka jonkin ajan kuluttua piti poistaa, koska katsottiin vähävaraisten antavan sinne omia varojaan, vaikka kovin kipeästi tarvitsisivat niitä itsekin. Keräämistä jatkettiin kuitenkin hieman omin luvin.

Tässä kun on viime aikoina mainittu sana karanteeni meleko monta kertaa, heräsi etymologiasta viehtynyt museotantti pohtimaan sanan alkuperää. Karanteeni on sanana tuttu jo vuoiskymmenten takaa. Olisinkohan ensimmäisen kerran törmännyt siihen lukiessani jotain Tintti-sarjakuvaa joskus 1970-luvun alussa. Jaahas, asia täytyy tarkistaa. Kaikki Tintit on kyllä tullut luettua varmaan kymmeniä kertoja. Haa, nythän on hyvää aikaa palata Tintin seikkailuihin, kun iltamenot ovat tyystin lopahtaneet.