Museotantti on useammankin kerran maininnut museomme kokoelmissa olevat, taannoisten raahelaismamsellien taidokkaat piirustukset. Myöhemmin elämässään mm. kolmet kaksoset pyöräyttänyt Sofia Albertina Berg oli yksi näistä lahjakkuuksista. Sofia Albertinasta myös blogikirjoituksessa Kolmet kaksoset, näinkö oikein?. Sofia Albertinan taidokkaitten lyijykynäpiirrosten joukossa on eräs hurmaava kukkakimppua esittävä värikynäpiirros, joka skannattiin jokunen viikko sitten.

Museotantti pyytää saada muistuttaa arvoisia lukijoita huomattavan tärkiästä merkkipäivästä. Nimittäin maaliskuun neljäs päivä tulee kuluneeksi tismalleen tasan 345 vuotta siitä, kun Raahen kirkossa ensiesitettiin urkuri Zachris Palmin säveltämä ja sanoittama Pieni Ilo-Laulu eli Een Lijten Frögde Sangh. Tuo urkurin hengentuote esitettiin 4.3.1678 kuulemma soittaen ja laulaen eli urkuri Palm oli harjoituttanut raahelaisista soittajista ja laulajista koostuvaa ensemblea tilaisuutta varten. Huom! Ilo-Laulu on ihka ensimmäinen säveltäjän nimellä varustettu painettu sävellys Suomessa, kröhöm.

Museotantilla on ollut tapana muokkailla pitämänsä luennot kirjoituksiksi museuumiblogiimme. Viimeaikaset luennot ovat olleet sen verran megalomaanisia, ettei niistä oikein ole saanut muokattua tolokullista tekstiä. Viimeksi aiheena oli Raahen merenkulku (noin niinku pintapuolisesti ja pikasilmäyksellä). Merenkulukuun kuuluvat meripoijjat, joita tai joiden kuvia pikaisesti vilautettiin illan kuluessa.

Museotantti törmäsi taannoin parissakin lähes muinaisessa muisteluksessa tapahtumaan nimeltä lastentanssit. Molemmat muistelijat kertovat lastentanssien olleen yleisiä Raahen herrassöötingeissä. Pitihän seuraelämän tärkeä ainesosa, tanssiminen osata oikein ja nurin ja vaikka unissaan. Entiseen aikaan ei riittänyt se, että hötkytteli itekseen jotakuinkin mussiikin rytmissä miten parraaksi näki. Ehei, tanssiaskeleet, pyörähdykset, kumarrukset ja kävelyt piti osata takitilleen oikein kunkin tanssilajin kohdalla.

Tohtori Ehrström Raaheen

Viisikymppinen Carl Robert Ehrström nimitettiin Raahen piirilääkäriksi maaliskuussa 1855. Raahea kohdanneista Oolannin sodan hurjista tuhoista oli kulunut vajaa vuosi. Suurista vahingoista huolimatta kaupunki jotakuinkin pursui tarmoa, vireystila ja ilmapiiri olivat ylen hyvät. Ulkomaan kauppaahan oli harjoitettu jo useampi vuosikymmen ja nyt haluttiin faartilla eteenpäin!

Carta Marina Vanhin maininta lienee Olaus Magnus Gothuksen iki-ihanassa Carta Marinassa, joka ilmestyi vuonna 1539. Tarkasti ottaen siinähän ei mainita Raahea, vaan Salo (Sala), meidän esiasteemme.

Maamme ensimmäinen Miss Suomi valittiin vuonna 1931. Lähteiden mukaan hän oli Ragnhild Nyholm. No tietysti täällä Raahessakin seurattiin aikaa ja päätettiin valita Miss Raahe kevättalvella 1932. Valinta oli tarkoitus suorittaa suuressa karnevaalissa, joka järjestettiin Suojeluskuntatalossa eli meidän tuntemassamme Raahelassa. Raahen Seudusta löytyy muutamia pikku-uutisia ja pakinaakin aiheesta. 

Näin kirjoitti paikallislehti Raahen Seutu lauantaina 8. heinäkuuta vuonna 1922

RAAHEN SEUTU 8.7.1922

Fredric Sovelius 100-vuotis muisto

Huomenna tulee 100 wuotta kuluneeksi siitä kun syntyi eräs tämän kaupungin merkkimiehistä, jonka toiminta aikoinaan oli siinä määrin luowaa ja arwokasta laatua, että hänen 100-wuotispäiwää täällä ei woida mainitsematta ja muistamatta siwuuttaa.

Pakkahuoneen museon toisessa kerroksessa, nk. käsityöhuoneessa on esillä kaunis vanha ompelukone, toki meillä on kokoelmissa ompelukone jos toinenkin, mutta tämä eksemplaari onkin aivan erityinen, se on tietojemme mukaan Raahen ensimmäinen ompelukone. Pakkiksella ompelukonetta ihmetellessä voi oheistekstistä lukea, että sen on tuonut tänne Margaret Kärrman os. Pritchard avioiduttuaan raahelaisen merikapteeni Carl Alexander Kärrmanin kanssa.