Tohtori Ehrström Raaheen

Viisikymppinen Carl Robert Ehrström nimitettiin Raahen piirilääkäriksi maaliskuussa 1855. Raahea kohdanneista Oolannin sodan hurjista tuhoista oli kulunut vajaa vuosi. Suurista vahingoista huolimatta kaupunki jotakuinkin pursui tarmoa, vireystila ja ilmapiiri olivat ylen hyvät. Ulkomaan kauppaahan oli harjoitettu jo useampi vuosikymmen ja nyt haluttiin faartilla eteenpäin!

Carta Marina Vanhin maininta lienee Olaus Magnus Gothuksen iki-ihanassa Carta Marinassa, joka ilmestyi vuonna 1539. Tarkasti ottaen siinähän ei mainita Raahea, vaan Salo (Sala), meidän esiasteemme.

Maamme ensimmäinen Miss Suomi valittiin vuonna 1931. Lähteiden mukaan hän oli Ragnhild Nyholm. No tietysti täällä Raahessakin seurattiin aikaa ja päätettiin valita Miss Raahe kevättalvella 1932. Valinta oli tarkoitus suorittaa suuressa karnevaalissa, joka järjestettiin Suojeluskuntatalossa eli meidän tuntemassamme Raahelassa. Raahen Seudusta löytyy muutamia pikku-uutisia ja pakinaakin aiheesta. 

Näin kirjoitti paikallislehti Raahen Seutu lauantaina 8. heinäkuuta vuonna 1922

RAAHEN SEUTU 8.7.1922

Fredric Sovelius 100-vuotis muisto

Huomenna tulee 100 wuotta kuluneeksi siitä kun syntyi eräs tämän kaupungin merkkimiehistä, jonka toiminta aikoinaan oli siinä määrin luowaa ja arwokasta laatua, että hänen 100-wuotispäiwää täällä ei woida mainitsematta ja muistamatta siwuuttaa.

Pakkahuoneen museon toisessa kerroksessa, nk. käsityöhuoneessa on esillä kaunis vanha ompelukone, toki meillä on kokoelmissa ompelukone jos toinenkin, mutta tämä eksemplaari onkin aivan erityinen, se on tietojemme mukaan Raahen ensimmäinen ompelukone. Pakkiksella ompelukonetta ihmetellessä voi oheistekstistä lukea, että sen on tuonut tänne Margaret Kärrman os. Pritchard avioiduttuaan raahelaisen merikapteeni Carl Alexander Kärrmanin kanssa.

Entiseen aikaan eikä edes niin hirviän kauhian kauan sitten, julistettiin Raaheenkin iltaisin yörauha, jonka aikana ei saanut turhanpäiten ulkona liikuskella. Yörauhan julisti trumpari, joka lähti iltayhdeksältä Isoltatorilta eli Pekkatorilta kiertämään katuja ja rumpuaan pärisyttämällä toimittamaan ihmiset koteihinsa. Jos joku vielä ennen kymmentä notkui kartsalla, sen toimitti yövahti kipakasti kotiin.

Mitä tuosta vähemmän hempeännäköisestä henkilöstäa tiedetään?

Anna Magdalena syntyi 14.4.1792 Uudenkaarlepyyn apteekkarin Andres Kihlgrenin ja vaimonsa Anna Helena Kikoviuksen perheeseen. Isä Anders oli syntynyt Uppsalassa vuonna 1754 ja muutti Tukholmasta Uuteenkaarlepyyhyn vuonna 1783 saatuaan privilegion kaupungin apteekkiin. Rouvansa oli Uudenkaarlepyyn kappalaisen tytär.

Kirkon tehtävä oli aiemmin huomattavasti monimuotoisempi kuin nykyään, se vastasi hengellisen kasvatuksen lisäksi lukutaidon opetuksesta ja seurannasta, moraalin vartioinnista, julkisesta rangaistuksesta, yleisestä valistuksesta ja tiedotuksesta jne. Kirkon saarnastuoli oli tärkeä tiedotuskanava. Esimerkiksi Raahen kauhia kaupunkipalo 1810 uutisoitiin Suomen kirkoissa heti tuoreeltaan ja organisoitiin yleinen raha- ja tukikeräys. Toki myös raatihuoneen portailta kajautettiin trumparin säestämänä tärkeitä tiedotuksia esim.

Museuumiblogin lukijat ovat saattaneet blogahduksissa törmätä nimiin Freitag, Hallberg ja Tvetman. Niin myös tänään. Lähetäänpä nyt liikkeelle tuosta Freitagista, Anna Freitagista. Annan vanhemmat olivat Baltzar F. ja Maria Sovelia, moneen kertaan vatvotut ystävämme. Annan ensimmäinen aviomies kauppias, merikapteeni Lorenz Tvetman menehtyi laivansa haaksirikossa vuonna 1801. Lorenzia jäi suremaan Anna kolmen lapsensa kanssa. (Baltzar-poika oli äskettäin framilla entisen Kauppaklubin talon uusioperhekuvioon liittyvässä blogissa).