Lähes kaikkitietävä Heikki Impivaara kirjoittaa julkaisussaan Lisiä Raahen kaupungin historiaan seuraavasti: Että Bruncrona olisi haudattu Raaheen, ei pitäne paikkaansa.
1840-luvulla Raahessa vieraili hannoverilaisen musiikkitirehtööri Carl Otto Meyerin musisoiva perhe sulosointuineen. Museon arkistossa on ohjelmalehtinen, jonka otsikossa lukee ”En Musikalisk Soiree” ja siinä on lueteltu illan aikana esitettävät kappaleet. Suaree pidettiin Girsénin salongissa nykyisellä Kauppakadulla. Seurueeseen kuului viulua soitavan isä-Meyerin lisäksi huilistirouva sekä neljä ottolasta, jotka kaikki esiintyivät illan aikana. Meyerin ohjelmistossa oli sen ajan kevyttä klassista sekä parit ooppera-aariat.
Ylioppilasmatrikkelin mukaan Carl Mentzer syntyi ilmeisesti Kokemäellä 14. huhtikuuta 1736. Hänen vanhempansa olivat henkirakuunarykmentin luutnantti Gustaf Mentscher ja Maria Christina Ritze. Carl Mentzer opiskeli Porin triviaalikoulun jälkeen Turun akatemiassa. Ennen uraansa Raahessa hän työskenteli mm. Turun hovioikeuden ylimääräisenä kanslistina ja varanotaarina sekä Pohjanmaan talousvaltuuskunnan vt. sihteerinä.
Etsimme museomielisiä, historiasta kiinnostuneita kesätyöntekijöitä museokohteisiimme kesä-elokuun väliseksi ajaksi. Haku tapahtuu Kuntarekryn kautta (työavain 641509). Kuntarekryn sivulta löydät myös tarkempaa tietoa museaaliseen kesätyöhön liittyen sekä hakuohjeet.
Hakuaika on 9. maaliskuuta saakka.
Olisikohan tuore vapaaherratar arvannut, että hääpäivänään 14.2.1843 perustama köyhäin tyttöin skoulu olisi olemassa, toki muuntuneena, vielä 180 vuotta käynnistymisensä jälkeen? Eppäilen ettei arvannut.
Tammikuussa Pakkahuoneen museossa on luvassa perinteinen vuosisiivous ja Kruununmakasiinimuseossa aherretaan näyttelynrakentamisen parissa. Näiden museotöiden vuoksi kohteet ovat suljettuina tammikuun ajan, mutta 4. helmikuuta alkaen vierailijat ovat jälleen mitä tervetulleimpia museovisiitille.
Myös museosulun aikana museoväki on tavoitettavissa niin puhelimitse kuin sähköpostitsekin.
Hyvää alkanutta vuotta 2025!
Museotantillla on tässä vuosikymmenien aikana kasautunut mielen sopukoihin ja erinäisiin muistikirjoihin kiehtovia aiheita osastolle ”Tätä pitäisi joskus tutkailla”. Toisinaan ihan muita asioita tutkiessa kohdalle osuus sattumalta joku asia/esine/artikkeli/muu johtolanka, joka toimii tällaisen ”sitten joskus” –aiheen siirtäjänä jonon alkupäähän. Tämän blogin aihe on juuri semmoinen, varmaan kolmekymmentä vuotta askarruttanut arvoitus, jonka ratkaisu löytyi ihan sattuman kautta. Uteliaisuus kannattaa, etten sanoisi!
Teemme tiettäwäxi, että Me olemma murheella hawainneet kuinka iso-elämä ja ylönpalttisuus erinomattain näinä wiimmeisinä aikoina on niin peräti ylikäden saanut että ne löyttään enimiten kaikisa huoneisa, ja on sen kanssa nijn kauvas tultu että moni pitää sen yhtenä luultuna kunniana, että elää isolla, paljonmaxawaisella ja ylönpalttisella tavalla, ja että usein se köyhempi ja halvempi taistelee edusta siinä asiassa sen rikkaamman ja isommasa arwosa olevan kanssa… Kaikkein Kansakuntain Historiat eli entisten aikain Muisto-Kirjat todistavat, että nijn kauvan kuin tasainen elämä
Museon toimisto
Rantakatu 36
92100 Raahe
Museo Facebookissa
Museo Instagramissa
Museo Youtubessa