Museomme kokoelmiin päätyi viime vuonna ihanan ylellinen matkalaukku, jota on käytetty kauneudenhoitotarvikkeiden kuljettamiseen. Pieni ja soma matkalaukku on vaaleanruskeaa nahkaa, se on vuorattu kiiltäväpintaisella sekoitekankaalla ja siellä on lokeroita ja paikkoja pulloille ja purkeille, joissa on säilytetty kauneudenhoitotuotteita, sekä muille tarvikkeille, kuten harjoille ja peileille. Useimmat purkkien korkit ovat hopeaa ja niissä on koristeellinen kaiverrettu monogrammi "EL".

Tänä vuonna vietetään kirjailija, lehtimies jne Zachris Topeliuksen 200-vuotisjuhlavuotta. Topeliustahan kutsutaan yleisesti satusedäksi, joka kyllä johtaa hieman harhaan, sillä hän oli paljon muutakin kuin vain satujen kirjoittaja ja kertoja. Mielikuva Topeliuksesta on lempeä, humaani, hän ei herätellyt ristiriitoja. Runojen, satujen, kirjoitusten henki on uskonnollinen, isänmaallinen, opettavainen, historia ja luonto ovat yleensä mukana.

Museologia, eli museoala on mielenkiintoinen sekä opiskelukohteena että työpaikkana. Vaikka kesä on jo pitkällä, ja opiskelupaikat vastaanotettu, voin silti paljastaa museologian alan saloja niille, jotka aiheesta ovat kiinnostuneet tulevaisuutta varten.

Kiitän mitä kohteliaimmin tästä kunniasta ja luottamuksesta, että saan sanoa muutaman sanasen arvoisassa museuumiblogissa.

Ruotsin kieli on jättänyt Raahen murteeseen selkeän jäljen ja tehnyt murteesta aivan erityisen hauskan kuuloisen, onhan Raahe sentään aikoinaan ollut vahvasti kaksikielistä aluetta. Ja ruotsalaiset lainasanat, jos mitkä, lämmittävät ruotsin kieltä opiskelevan museotädin sydäntä! Rustasinpa keväällä kandinkin aiheesta, ja sain siinä samalla toden teolla huomata ruotsalaisten lainasanojen veikeyden ja vaikutuksen murteeseen.

’’Museossa työskenteleminen on varmasti siistiä!’’

Näin ajattelin työni alussa. Tiesin olevani vain kesätuuraaja vakihenkilökunnalle, mutta se ei lannistanut intoani. Museot ovat koko elämäni ajan olleet hienoimpia matkailukohteita kaupungissa kuin kaupungissa, mutta en ollut ikinä ajatellut mitä tapahtuu kulissien takana. Alkuanekdoottini piti paikkaansa, museossa työskentely on siistiä!

”Kyllä vanaha kansa tietää.” Näinhän sitä sanotaan, tai ainakin jotkut sanovat. Erkin päivänä kuulin useammankin kerran ”Erkki turjus turkki päällä, koko kesä paita päällä” ja tietysti alako hirvittää, sillä Erkin päivähän taisi olla kokolailla lämmin.

POTKUKELEKALLA OULUUN matkasi taannoin eräs Jyväskylän kylästä kotoisin oleva kulkukauppias Sulo X (museotätin tekemä sensurointi), joka oli kaupustelumatkallaan tullut tänne Raaheen joulukuussa 1910. Tilaisuus teki varkaan, sillä hän varasti Wirpiperästä koneenkäyttäjä Lindellin teräsjalaksisen potkukelkan ja suihki sillä Ouluun. Näin kertovat sanomalehdet. Potkukelkkavarkaus oli tietystikin hetimiten huomattu ja asiasta ilmoitettiin poliisille.

Ken tulee Raahen museon töihin ja on kohtalaisessakaan määrin tekemisissä museon kokoelmien kanssa, törmää nimeen Jenny Maria Montin-Tallgren. Jenny Mariaan törmää monissa muissakin Raahen historiaan liittyvissä paikoissa/asioissa. Kuka oli tämä ilmeisen touhukas ja aikaansaapa ihiminen.

Vetuleeraus Raahen raatihuoneen hankinnassa.