On Selinan nimipäivä

anna.latomaa
Neiti Selina Brander. Kuva: Raahen museon kokoelmat.

Museotantti ei tunne ketään nyky-Selinaa, mutta tuolta taannoisesta Raahesta muistuu heti mieleen Selina Brander (ja koiransa Kalle). Selina B. eli virallisemmin Celina Gustafva Elisabeth Brander syntyi 10.9.1840. Tuo C-kirjain etunimen alussa näyttäytyy vain kastekirjassa ja jokusessa rippikirjassa, muuten nimi kirjoitetaan ässällä, kuolinilmoitusta myöten. Selinan isä oli merikapteeni, kauppias Conrad Brander ja äitinsä Beata Gustava Hobin. Selinalla oli ainoastaan yksi sisarus, muutamaa vuotta nuorempi veli Axel Joachim.

Raahen museo hakee kesätyöntekijöitä.

Raahen museo etsii tulevaksi kesäksi historiasta innostuneita ja asiakaspalveluhenkisiä tyyppejä opas-valvojan tehtäviin. Työtä tehdään ainutlaatuisen tunnelmallisissa ympäristöissä ja museaalisen letkeässä ilmapiirissä. Kesätyöntekijät sijoittuvat asiakaspalvelutehtäviin Pakkahuoneen museossa, Kruununmakasiinimuseossa, Wanhassa Apteekissa sekä Laivapatruunin kodissa. Työ painottuu heinäkuulle, jolloin työpäiviä on noin viisi viikossa. Kesä- ja elokuussa työvuoroja on pääsääntöisesti viikonloppuisin, ja työpäiviä kertyy tuolloin noin kaksi viikossa.  

Kortistointia, luettelointia ja tahatonta komiikkaa

anna.latomaa
Perinteinen esinekortti.

Sen edelleen mysteeriksi jääneen ”valkoinen, ei kovin kevyt” –esineen (ks. museuumiblogi 14.2.2018) lisäksi Raahen museon valloittavissa kokoelmissa on monta muutakin ihmettä. On ”Majavan työt Lapinmaassa. Entuutesta”, se on peltipurkkiin asetettu majavan syömä puukappale. Lisäksi löytyy esimerkiksi Raahessa kasvanut kirsikka sekä Hailuodosta löytynyt tryffeli. Kirsikan lahjoitti kauppaneuvoksetar Louise Franzén ja tryffelin museomme perustaja tohtori Ehrström. Nuo luonnonannit säilöttiin spriihin samaan pieneen pulloon.

Museoväki siirtyy joulunviettoon.

Työn äärelle palaamme pian vuodenvaihteen jälkeen. Jos pandemiatilanne ei tuo mukanaan lisärajoituksia, avautuvat Kruununmakasiinin ovet yleisölle heti loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta 2021. Pakkahuoneen museolla tehdään perinteiseen tapaan vuosisiivous, joten ovet avautuvat hieman myöhemmin, 19. tammikuuta.

Rauhallista joulunaikaa toivotellen,

Raahen museon väki

Entisraahen joulusta

anna.latomaa
Raahe-koirat ja merimiehen kodin jouluantimia. Kuva: Raahen museo

Raahessa joulunaika alkoi Annanpäivästä. Tai ainakin silloin joulu tuli kaupunkiin katuviertä pitkin. Niin kuin Paulaharju sanoi ”Kun annanpäivä lankesi sisään” raahelaiset oikein innostuivat. Annanpäivän aamuhämärissä käytiin herättelemässä kaupungin Annat kovalla mölällä ja möykkeellä. Kolisteltiin kattilankansia, huudatettiin jänisräikkää, herättäjät olivat kuin Haaralan hautausmaalta nousseita, kummallisesti pukeutunutta joukkoa. Herätetyt olivat saamastaan huomiosta hyvillään ja toisinaan tarjosivatkin kaffet tai muuta tuolle metelöivälle joukolle.

Sibelius ja Raahe

anna.latomaa
Raahen museon logo.

Jean Sibeliuksen äiti oli nimeltään Maria Charlotta Borg, jonka vanhemmat olivat Gabriel Borg (23.10.1799-13.12.1855 Pyhäjoen pappilassa) mm. koulumies ja Pyhäjoen kirkkoherra ja toinen vaimonsa Katarina Juliana Haartman (20.11.1804-4.12.1892). Ensimmäisen vaimon Johanna Ulrika Hedbergin kanssa Gabriel sai kolme lasta, jotka kaikki kuolivat pieninä.Toisen vaimon kanssa Gabriel sai kahdeksan lasta. Näistä lapsista toiseksi vanhin Maria Charlotta syntyi Turussa 18.8.1841.